SOI / KOIPERHONEN

Levynjulkaisukiertue

Johanna Iivanainen – laulu

Eeppi Ursin – laulu

Merzi Rajala – laulu

Riikka Lampinen – sello

Kalle Kalima – kitara, säv.

Mikko Helevä – urut

Marko Timonen – perkussiot (kiertue)

Mongo Aaltonen – perkussiot (levy)

Essi Kalima – san. 

SOI / Koiperhonen

Huomasitko hullut päivät – Sähköpaimen – Kastelukannumies – Edessä jää taakse – Diapam Sam – Kultaralli – Elämänsuolaajat – Torstaisin – Iltarukous – Laiha lohtu – Iloinen autokirja – Maailma saa nukkua – Koiperhonen

SOI-yhtye esittelee maaliskuussa 2006 ilmestyvällä toisella levyllään ”Koiperhonen” (Texicalli Records) sarjan uusia lauluja. 2003 ilmestyneeseen ensilevyyn ”Pehmeä” (Texicalli Records) verrattuna ”Koiperhonen” on astetta tummasävyisempi kokonaisuus. Yhtyeen akustiset laulut käsittelevät ihmisen eloa eri ristipaineiden keskellä. Pinta on ehyt ja kuulas, mutta alla kuplii synkempi materia. Tyylillisesti laulut kiinnittyvät entistä vahvemmin 70-luvun henkeen ja kenties jopa Dave Lindholmiin, joskin yhtyeen jäsenillä on vankka jazz-tausta. 

SOIn kolme laulajatarta, Sony Electronic Jazz Award 2003 -palkinnon saanut Johanna Iivanainen, Lady Summertime 2001 -kilpailun voittaja Eeppi Ursin ja Merzi Rajala 

kuuluvat nousevien suomalaisten naissolistien valikoituun joukkoon. SOIn akustinen instrumentaatio rakentuu yhtyeen sielukkaiden muusikoiden varaan: sellisti 

Riikka Lampinen, kitaristi Kalle Kalima, urkuri Mikko Helevä ja perkussionisti Mongo Aaltonen antavat yhtyeelle sen kiinnostavan ja kiitellyn oman äänen. 

Laulut on säveltänyt Kalle Kalima ja sanoittanut Essi Kalima. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut hanketta. 

Yhteystiedot

Kalle Kalima

p. +491788474632 (Saksa)

p. +493048493936 (Saksa)

info@kallekalima.com

Charles Gil, kiertuemanageri

charles.gil@kolumbus.fi

Martti Heikkinen, Texicalli Records

martti.heikkinen@toolonmusiikkitukku.com

SOI-yhtyeestä ja “Pehmeästä” kirjoitettua

Pentti Ronkanen, 5.12.2003: www.suomijazz.com

Tällä levyllä on hyvä ja tiiviisti asiansa kiteyttävä nimi. Pehmeä-äänisiä laulajia, erikoinen pehmosoitinnus ja sanatkin asettuvat hyvin samalle janalle. Soi-yhtyeen perustaja ja vetäjä on Kalle Kalima. Saksassa jo pitempään asunut kitaristi on tullut tunnetuksi etenkin modernin jazzin ja improvisaation alalta. Tämä levy on kuitenkin ihan jotain muuta. Ei siis kategorisesti jazzia, vaan mieluumminkin musiikillisten raja-aitojen yli vaivattomasti loikkivaa modernia laulelmaa. Kalima on itse säveltänyt koko levyllisen, sanat on yhtä Kallen omaa tekstiä lukuun ottamatta laatinut Essi Kalima.

Kaliman akustinen kitara rakentaa sävykkään pohjan Soi-yhtyeen musiikille. Mikko Helevän utuinen urkusoundi jatkaa samaa pehmeätä moodia maukkaasti, etenkin kun Helevä hoitaa samalla uruillaan myös yhtyeen basistin tehtäviä. Sellisti Riikka Lampisen ja lyömäsoittaja Mongo Aaltosen lisäksi ei muita soittajia sitten tarvitakaan. Grooveakin tältä yhtyeeltä syntyy tarvittaessa, mutta enimmäkseen tunnelmat ovat seesteisen rauhallisia.

Erikoisen, harkitun säästeliääksi riisutun pehmosoitinnuksen päälle laulavat yksin ja yhdessä Johanna Iivanainen, Eeppi Ursin ja Merzi Rajala. Stemmat soivat maukkaasti yhteen, ja erittäin monessa viime aikoina mukana olleen Johanna Iivanaisen ääni on tällä levyllä kauneimmillaan. Laulaminen on lähes aina luontevaa, vain Suomenlinna- kappaleessa Iivanainen joutuu ponnistelemaan korkeuksissa niin, että väkisin tekemisen maulta ei täysin vältytä.

Lajityyppiä monesti uhkaava tekotaiteellisuus on onnistuttu välttämään. Kun Kalimalla vielä on herkullisia, mieleen jääviä ja silti kuuntelua kestäviä melodioita, Soi irtoaa ja erottuu muusta laulelmatarjonnasta komeasti edukseen. Tässäpä siis yksi vuoden maukkaimmista laululevyistä. (****)

HELSINGIN SANOMAT, Jukka Hauru, 17.10.2003:

Naiset laulavat, Kalima ilmaisee

Berliiniin kotiutunut kitaristi Kalle Kalima on tehnyt melko ainutlaatuisen tempun. Hän on kantavana voimana kahdella levyllä, jotka ovat vuoden kärkeä. Erikoisinta on, että ne ovat tyyliltään täysin erilaisia. Seitsemän muusikon SOI-ensemble laulaa ja soittaa akustisesti ja uudistaa samalla runolauluperinnettä harvinaisen vivahteikkaasti. Kaliman sävellyksissä on mielikuvitusta ja harvinainen kyky käyttää tilaa ja aikaa. Tuloksen kruunaavat parhaat jazzlaulajattaremme Johanna Iivanainen ja Eeppi Ursin.

Trio Johnny La Marama soittaa vapaata improvisointia eli tuota kauhistuttavaa freetä. Mutta yllättäen tässäkin Kaliman, basisti Chris Dahlgrenin ja rumpali Eric Schäferin yhteistyö nousee Pehmeän kaltaiseen jännittävään tarinaan. Kalimalla on kyky kuunnella ja ilmaista.

Kun kaksi näin erilaista tuotetta vaikuttavat lähes samoin, on Kalimalla mahdollisesti melodian, rytmin, harmonian, dynamiikan ja intensiteetin suuri yhtenäisteoria. Pehmeä ja Johnny La Marama voivat olla pieni askel Kalimalle, suuri Suomen musiikin poteroille.

HUFVUDSTADSBLADET, Jan-Erik Holmberg, 15.10.2003:

Uudella, pehmeällä levyllään Kalima hallitsee hienosti popin ja jazzin tasapainon. Essi Kaliman vuoroin naiivit, absurdit ja joskus romanttiset runot avaavat laulut kuulijalle laveasti. Muodostumatta postmoderniksi sekametelisopaksi runot kokoavat yhteen elementtejä 70-luvun progressiivisesta rockista, kansanmusiikista, klassisesta kitaraflamencosta ja latino-loungesta. Tästä aineksien sekoitelmasta syntyy yhteinäinen, ulkoisesti viehättävä ja nostalgisen boheemi hippityyli, joka on sisällöltään harmoninen ja musiikillisesti rikas. (Käännös Riikka Lampinen)

HELSINGIN SANOMAT, Jukka Hauru, 1.2.2002:

Svengaavia ja kauniita runolauluja

Kitaristi Kalle Kalima teki aluevaltauksen

Kanneltalon kiinnostavien konserttien kevät alkoi jazzin osalta erinomaisesti. Tasokkaan kokonaisuuden varsinainen uutuus oli Kalle Kaliman laulullisesti vahva ja persoonallinen Soi Ensemble. Yhtyeen uudet laulut olivat säveltäjä-Kalimalle monityylinen aluevaltaus, jopa taiteellinen voitto.

Kalima on opiskellut Sibiksessä ja Berliinissä, missä hän nykyisin asuu ja työskentelee. Aiemmin hänet tunnettiin modernina, jopa freehen kallellaan olevana jazzkitaristina, jonka varsinainen omin tyyli on hyvistä yksittäisistä suorituksista huolimatta ollut ehkä haussa.

Soi Ensemblelle tekemillään runolauluillaan Kalima yllätti ilmavalla kekseliäisyydellään sekä melodikkona että orkestroijana. Freestä tai jazzjatsista ei nyt ollut kyse, vaan selkeän tonaalisista, paikoin etnisvaikutteisista kappaleista. Kalima osasi kääntää edukseen jopa moderniin runolaulantaan aina liittyvän tietyn ”tekotaiteellisuuden”. Eli mutkikkaampikin melodia hengitti luontevasti Essi Lahtisen tekemien tekstien ehdoilla: kuten Johanna Iivanaisen kauniisti laulama ensirakkausballadi Talvi Suomenlinnassa.

Svengipuolella mainio esitys oli espanjalaistyylinen Terveisiä pilvilinnaan, jossa Kalima suoritti myös tavallaan läpimurron hämmästyttävän jouhevana akustisena kitaristina. Illan huippu oli kuitenkin mehukas soulbossa Aikaa on, jonka valoisassa groovessa ja hienoissa tonaalis-melodisissa koukuissa on selvää suuremmankin yleisön hittipotentiaalia.

Kalle Kalima

Kalle Kalima (s. 1973) on suomalainen jazzkitaristi ja säveltäjä. Jo vuosia Berliinissä asunut kitaristi on valmistunut Sibelius-Akatemian jazz-osastolta 

sekä Berliinin "Hans Eisler" –musiikkikorkeakoulusta jatkotutkinnolla. Ympäri Eurooppaa lukuisissa kokoonpanoissa esiintyvä Kalima on tähän mennessä 

julkaissut muun muassa debyyttilevyn ”HIPPYCONE: Kalima Trio with Marc Ducret” (Abovoice; 2000), freejazz-levyt ”Nuijamiehet” (Fiaskorecords; 2000), 

”Momentum Impakto: HawHaw” (Jazz4ever; 2000) ja ”Johnny La Marama“ (Meta Records 2003) sekä Johnny La Marama ”...fire!!!” (Traumton; 2006) , 

akustista laulumusiikkia sisältävän levyn ”SOI / pehmeä” (Texicalli Records 2003) ja SOI / ”Koiperhonen” (Texicalli Records; 2006) 

sekä Klima Kalima jazztriolla ”Helsinki on my mind” (ZYX Musik; 2004). Kalimaa on kuultu useiden eturivin muusikoiden, kuten Tomasz Stankon, Carlos Bican, 

Simon Stockhausenin, Chris Dahlgrenin ja John Schröderin kanssa. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.kallekalima.com